Itävallan valtionpankin palkkamenot
http://www.promerit.net/vapaamuurarit_valuutat.phtml

''Nämä kaikkiaan 24 henkilöä rahastivat vuosittain noin 100 miljoonaa shillinkiä. Muhkeat tulot, joista Itävallan valtionpankin johtovoimat - lukuun ottamatta kahta puolueisiin kuulumatonta työntekijää - kiittävät puolueita, jotka ovat virallisesti saattaneet heidät tähän yritykseen mukaan.
Mutta todellisuudessa vain yksi puolue päättää siitä, kuka nämä huolella vaalitut avustuspaikat saa: vapaamuurareiden salapuolue. Sillä vapaamuurareiden salapuolueelle tämä laitos on aivan liian tärkeä, jotta se ottaisi riskin, että pankkilaitoksen henkilökunnan nimittäminen jäisi muille kuin omalle puoluetoimistolIe, saati sitten sattumalle.
Itävallan valtionpankin koko johto on nimittäin valittu mukaan vapaamuurareiden huijaukseen, johon salainen veljeskunta tarvitsee poikkeuksetta vain sellaisia ihmisiä, jotka sataprosenttisesti ovat tälle uskollisia ja pitävät ehdottomasti suunsa kiinni. (lähde 1)''

Yhdysvaltojen suuri salaisuus - FED

''Tästä huiputuksesta käytetään nimitystä Federal Reserve System, joka on paremmin tunnettu USA:n keskuspankkijärjestelmänä. Tarkemmin ottaen tämä järjestelmä ei ole ainoastaan huiputusta vaan jättipetos, jättimäinen kansanpetos, voidaanpa liioittelematta sanoa: kaikkien aikojen suurin kansanpetos.

Jotta pystytään laskemaan ne suunnattomat vahingot, jotka Federal Reserve System aiheuttaa suoranaisesti Yhdysvaltain kansalle ja kiertoteitse maailman muille kansoille, on vain kuviteltava elävästi seuraava kohtaus gangsteriympäristöstä :

Mahtava setelinväärentäjäkopla kiristää parlamentaarisen byrokratian vaihdetangon ääressä istuvia poliitikkoja ajamaan läpi lain, jonka perusteella heillä on hävytön oikeus painaa rajaton määrä dollareita, jotka he sitten lainaavat korkeita korkoja vastaan hallitukselle.

Tällaiseen samanlaiseen pöyristyttävään periaatteeseen perustuu nimittäin USA:n keskuspankkijärjestelmä. Ennen kaikkea se päätyy samanlaiseen lopputulokseen: hallitus uppoaa velkoihin. Sen on kaivettava aina vain syvemmältä veronmaksajien kukkaroita pystyäkseen edes maksamaan ne valtavat korot, jotka setelintoimittajat kiskovat pelkästään siitä, että painavat massoittain paperista seteli rahaa.

Ainoa ero on vain siinä, että valtaa hallussaan pitävä eturyhmä, joka USA:ssa sai vapaat ohjakset ja joka oli ainoa, joka hyötyi - siis kansakunnan raha-asiain superloiseläin ei ollut mikään tavanomainen setelinväärentäjäkopla vaan tavattoman vaikutusvaltainen yksityisten suurpankkien ryhmä. Oikeudellinen perusta tälle kaikkien aikojen ovelimmalle tavalle ryöstää järjestelmällisesti kansaa on niin kutsuttu Federal Reserve -laki, joka astui vuonna 1913 USA:n politiikan näyttämölle ja jonka edustajainhuone ja senaatti hyväksyivät kuvaavasti juuri 23. joulukuuta.

Siis juuri päivää ennen jouluaattoa, jolloin Yhdysvaltain koko kansa touhusi jouluvalmisteluidensa parissa ja jonka huomio oli siten kääntynyt pois uhkaavasta vaarasta, suurimmasta yksityisestä lompakon ryöstöstä.
Varmistaakseen sen, että Federal Reserve System toimii jatkossakin, siis että hallituksella on jatkuvasti niin paljon rahaa käytettävissään, jotta se pystyy maksamaan eräytyvät jättisuuret korot, tämän nerokkaan rahakujeen poliittiset kiristäjät ovat toimineet seuraavasti: he ovat tavallaan samalla vaivalla huolehtineet myös siitä, että vielä tuona samana vuonna USA:n koko maan kattava tuloverotus astui voimaan.

Mitkä mahtavat rahasummat ovat virranneet vuodesta 1913 lähtien tästä vero lähteestä yksityisten suurpankkien kassoihin, ilmenee vuonna 1964 julki tulleesta summasta. Asiasta järkyttyneet kongressinedustajat yrittivät turhaan mitätöntää onnettoman Federal Reserve -lain.

Tämä yksityinen kansakunnan rahaverenimijä oli vuoteen 1964 mennessä, siis noin 50 vuoden ajan saanut Yhdysvaltain veronmaksajilta hallituksen välityksellä pelkästään korkojen kautta uskomattomat 310 517 000 000 dollaria - pyöreät 310 miljardia dollaria. Ravisuttava tulos, joka melkeinpä seuraavina 30 vuotena on tuskin kaksinkertaistunut vaan todennäköisesti moninkertaistunut.

Tämä Yhdysvaltojen kansan kauhea laillinen ryöstö paljastuu kokonaan vasta sitten, kun muistetaan, ettei USA:n yksityinen keskuspankki ole missään mielessä edes tarpeellinen.

Sillä rahapoliittisesti on täysin merkityksetöntä, painaako yksityinen Federal Reserve System tähtitieteellisiä määriä dollarinseteleitä lainatakseen ne hallitukselle korkealla korolla tai antaako hallitus painaa kyseiset dollarit siitä riippumattomassa valtiollisessa virastossa ja saada ne käytettävikseen ilman korkoja.

Niinpä on luonnollista esittää kysymys, miksei USA:ssa nousta näyttävästi vastustamaan Federal Reserve Systemiä ja miksi koko kyseinen maa antaa kärsivällisesti tämän laillistetun setelinväärentäjäkoplan pettää itseään vuosikymmenien ajan.

Vastaus on aivan yksinkertainen: Salaisen veljeskunnan ylimmällä johdolla on tämä täydellinen väline kansan ryöväämiseen silloinkin käsissään, kun se ei itse eikä välitysmiesten kautta omista osuuksia USA:n keskuspankista. Nimittäin siitä syystä, että se voi antaa ilmi Federal Reserve Systemin pankkeineen milloin tahansa, mikäli niiden muodollisesti lailliset omistajat eivät tee tai jätä tekemättä sitä, mitä vapaamuurareiden salapuolue tahtoo.

Nimittäin saadakseen tahtonsa läpi on vapaamuurareiden salaisen puolueen kärkijohdolla de facto -toimihenkilönsä amerikkalaisissa tiedotusvälineissä, jotka virittävät julkisen keskustelun ja yleisen närkästyksen myrsky pääsee valloilleen.

Tämän myrskyn ja siten valloilleen päässeen kansanvihan voimakkuus voidaan suunnilleen arvioida, kun muistellaan, mitä jo vuonna 1920 amerikkalaisen yrittäjyyden legendaarinen pioneeri Henry Ford totesi puhuessaan Federal Reserve laista.

Nämä asiat tarkalleen tietävä huippuluokan yrittäjä lausui nämä kaikki sanovat sanansa salaisen veljeskunnan vahingollisuudesta ja vaarallisuudesta vain seitsemän vuotta sen jälkeen, kun tämä pöyristyttävä kansanpetoslaki astui voimaan: "Oikeastaan on ihan hyvä asia, että kansalaiset eivät ymmärrä pankki- ja rahajärjestelyitämme. Sillä jos he ymmärtäisivät, olisi meillä vallankumous ennen aamun koittoa."

En ole törmännyt siihen ainoastaan kaikkien tärkeimpien joukkoviestimien vaan myös ihmisten kohdalla, jotka ovat tämän Itävallan valtion raha-asioiden salaisen, loputtomiin jatkuvan ryöstelyn välittömiä todistajia: valtionpankin johtovoimat.

Tämä tosiasia on erityisen paradoksaalinen: näiden ihmisten itsepintainen vaitiolo muistuttaa pankkihenkilökunnan passiivista toimintaa. Edes poliisille pankki virkailijat eivät ilmoita rahalaitoksensa ryöstöä, niin että pankkirosvot voivat vastakin kenenkään heitä häiritsemättä ryöstää pankin kassat.

Muttei edes tämä karkea vertaus riitä kuvailemaan huippujohtajien ilmiselvää velvollisuutta olla vaiti salaisesta veljeskunnasta.

Mutta todellisuudessa tämän laitoksen johto salaa julkisuudelta vielä raskaamman seikan: vapaamuurareiden salapuolueen ylimmällä johdolla on salakavala EU-suunnitelma. Sen esikuvaa amerikkalaista Federal Reserve Systemin kansanryöstölaitosta seuraten on Eurooppaan perustettava oma keskuspankkinsa, jonka avulla vapaamuurarit hallitsevat rajoituksetta myös Euroopan valtionpankkeja, mukaan lukien Itävallan valtionpankin. (lähde 2)''

Kuka omistaa EURO:n ja saa siitä korot

''Tämä julkea, taidokkaasti tehty valtionomaisuuden ryöstö olisi jopa mahdollista toteuttaa. Superkeskuspankin ja siihen liittyen vapaamuurareiden ecu:n eurooppalaisen yhtenäisrahayksikön luominen Itävallan liittyessä EU :hun ryöstäisi epäilemättä Itävallan valtionpankilta vielä viimeisenkin itsenäisen rahakompetenssinsa.

Minkä suunnattoman mahdin Itävalta antaisi siten käsistään ja minkä suunnattoman mahdin salainen veljeskunta saisi siten Itävallasta, selviää parhaiten erään tunnetun henkilön mielipiteestä. Tuskin kukaan muu on tällä saralla kokeneempi: Meyer Amschel Rothschild.

Tämä maailman kuuluisimman rahadynastian huomattava edustaja vastasi kysymykseen, paljonko hän antaa arvoa lailliselle valtuudelle laskea kansan rahaa liikkeelle, siis saada painaa ja panna kiertoon maan seteleitä, sananmukaisesti: "Kun saan oikeuden laskea liikkeelle kansan rahaa, ei minua kiinnosta enää, kuka lait säätää!''

Toisin sanoen: Kuka saakin valtion setelipainon käsiinsä yksityiseen käyttöön, on maan todellinen lainsäätäjä, koska hänellä on rahanvalta-asemansa ansiosta myös käsissään ne ihmiset, joiden tehtävänä on virallisesti säätää lakeja.

Jo tuosta on helppo todeta, kuinka välttämätön on Itävallan valtionpankin suunsa kiinni pitävä johtohenkilökunta vapaamuurareiden salapuolueelle. Sillä toteuttaakseen suunnitelmansa, ts. siirtääkseen tämän erityisen tärkeän pankin vallanvälineen huomaamattomasti kansalta itselleen ei salainen veljeskunta tarvitse silminnäkijöitä, joita se ei voi estää isänmaallisesti soittamasta hälytyskelloja, kun heidän maastaan varastetaan jotakin arvokasta.

Tästä alasta vastuussa olevia vapaamuurareiden salapuolueen de facto -toimihenkilöitä ei kiinnosta. siis laisinkaan, ovatko Itävallan valtionpankin johtohenkilöt ammatissaan huippuluokkaa, siis tarpeeksi päteviä pitämään vähintään kiinni toimialalleen perinteisestä suoritustasosta. Heille nimittäin on tärkeintä, että nämä ihmiset voivat pitää jotakin kiinni kokonaan: suunsa.

Tämän suun tukkimiseen salainen veljeskunta käyttää keinoa, joka tässä yhteydessä ja ennen kaikkea materiaalisesti motivoituneiden ihmisten kohdalla ei ole vielä koskaan pettänyt: paljon rahaa, jopa suunnattomat määrät rahaa. (lähde 3)''

1 EU huomispäivän super - Neuvostoliitto 1994 by Dr. Karl Steinhauser s.104
2 EU huomispäivän super - Neuvostoliitto 1994 by Dr. Karl Steinhauser s.104 - 107 ja 112
3 EU huomispäivän super - Neuvostoliitto 1994 by Dr. Karl Steinhauser s. 112-113